Tarvitseeko äiti omaa aikaa? +ideoita tuttinauhojen tekoon

Meillä on nyt käyty keskustelua aiheesta minun vapaa-aika ilman lasta. Sitä on todella vähän ja olen luopunut kaikista harrastuksista, mitä minulla on joskus ollut. Neitinen on oikea ihannelapsi- viihtyy kaikkialla, nukkuu hyvin, ei huuda, ei itke, mutta silti on niitä hetkiä, kun tarvitsee omaa aikaa.

Oma aika- mitä se on?

Riittääkö se hetki, kun lapsi nukkuu toisessa huoneessa ja saa olla tunnin (joskus jopa kaksi) hipihiljaa? No se saattaa pelastaa päivän, muttei se mielestäni ole omaa aikaa. Silloin ei voi lähteä pois kotoa, ei oikeastaan edes ulos ellei ota lasta vaunuihin nukkumaan. Oma aika on sitä, että saat laittaa musiikin huutamaan, jos siltä tuntuu tai mennä sovituskoppiin ahtamaan housuja jalkaan ilman, että rattaat ja lapsi pitävät verhoa raollaan. Oma aika on sitä, että saat mennä salille, eikä tarvitse vahtia itkuhälytintä kuuluuko sieltä ääni. Oma aika. Saat tehdä, mitä haluat ja ajatella sen hetken vain itseäsi tai ihan mitä haluat.

Tarvitseeko myös äiti aikaa?

Kyllä. Jos äiti ei saa omaa aikaa, mitta tulee jossain vaiheessa täyteen ja se purkautuu jotenkin, johonkin. Kaikki tarvitsevat omaa aikaa. Myös isät. Työ ei ole omaa aikaa.

Paljon sitä pitää olla?

Joskus enemmän, joskus vähemmän. Mutta kaikilla pitäisi olla se pieni vapaus valita, jos haluaa johonkin mennä yksin, edes kauppaan, että se olisi joskus mahdollista. Se pieni hetki saa ajatukset vapaaksi kaikesta.

Lapsi tuo paljon vastuuta ja vie aikaa, mutta on se sen arvoista. Muistakaa silti huolehtia myös omista hermoistanne älkääkä luopuko harrastuksista! Myös isän pitää pärjätä lapsen kanssa. Ja kahdestaan isä ja lapsi oppivat luottamaan myös toisiinsa.

---
Täällä sairastetaan. Minä sairastan. Kurkku oli kamalan kipeä ja nyt irtoaa lima. Kävin apteekissa ihmettelemässä, että mitäs sitä saikaan syödä, Neitisen aikana Bafucinia ainakin. Nykyisin sekin on B-listalla eli ei ole tutkittu haittavaikutuksia sikiölle. Ainut mitä suostuivat myymään oli sinkkisuihketta- just joo- ajattelin. Ihanaa tavaraa! Kurkkukipu katosi ensimmäisen tunnin aikana ja jatkuvalla käytöllä pysyi poissa! Nyt ei kurkkuun koske, mutta lima liikkuu. Söisin buranaa, muttei enää saa..

Nyt olen alkanut hankkimaan puuttuvia tavaroita Miehenalulle. Juuri tilasin (lopultakin) kantokassin (Phil&Teds kantokassi XL), kantorepun (Manduca) ja nyt jo ennakkoon syöttötuolin (Stoken Tripp Trapp). Isäni toi minun vanhan jatkettavan sängyn työpaikalleen ja olen nyt yhtenä päivänä käynyt sen pesemässä, hiomassa ja kittaamassa. Toisen puolen ehdin maalata valkoiseksi. Toinen puoli jäi odottamaan kitin kuivumista. Tästä kuvia myöhemmin.

Olen pitänyt tuosta Stoken Tripp Trapista tosi paljon, niin kätevästi saa kokoa muutettua lapsen mukaan ja lapsi oppii nopeasti istumaan myös ilman turvakaarta. Hankalahan se on pestä, myönnetään, mutta tiskiharja ja pesuaine kyllä irrottaa kaiken. Kun vain aina jaksaa paneutua tähän hommaan. (Olen edelleen laiska ja siivoton.)

Tuttinauhoja olen ajatellut ja löysin mukavan sivun ystävänauhojen tekoon. Linkki vie yhteen esimerkkiin. Innostuin näistä ihan tosissani! Älyttömän pitkät nauhat tarvitsee tekoon, ei metrin pätkä riitä kahdenkymmenen sentin nauhaan, mutta pienellä vaivalla nauhat on mukava tehdä. Ja näistä saa niin ihania! Niin erilaisia kuin Neitisellä oli. Hieman tekniikka vaatii vielä kehittelyä, mutta omassa käytössä menee.

Itse ompelen nauhat ompelukoneella kiinni vielä siihen klipsipäähän, en vain ole saanut ompelukonetta etsittyä kaapista. Pitäisi olla isompi talo ja oma huone ompeluksille. Saisi koneet romottaa pöydällä ja olisivat aina käyttövalmiina. Lottovoitto, missä viivyt?

Aloitettu nauha, kuviot kulkee vielä vähän miten sattuu, mutta väliäkö sillä

Toinen nauha

Neitinen on päässyt nyt nukkekotimaailmaan. Voi kuinka hän nauttiikaan! Ilon kiljahdukset olivat ehkä parasta äidin korvaan. Mies osti Neitiselle myös oman muumitalon (löytyi alesta!), niin saa leikkiä rauhassa, ilman, että äiti kieltää koko ajan. Tuo minun nukkekoti ei vielä kestä Neitisen käsittelyä ihan täysin. Liian rajua leikkiä. Se on onneksi vierashuoneessa oven takana. Ei tarvitse koko ajan olla pelkäämässä talon puolesta. (En halua, että se menee rikki ennen kuin Neitinen oppii leikkimään sillä nätisti.)

Tässä leikitään vielä nätisti. Välillä ovet paukkuu ja tavarat saa kyytiä.

Arki palaa taas huomenna. Minunkin pitäisi käydä vähän töissä pyörimässä. Katsotaan miten taudilta jaksaa. Huomenna olisi myös Neitisen 1,5v neuvola. IIK. Osataankohan me kaikki tarvittava? 

Mukavaa viikonalkua!