7/17/2017

Synnytyskertomus, kun kaikki ei mene hyvin

Tässä on minun synnytyskertomukseni Miehenalun kohdalla. Miten tämä siis minun muistaakseni meni.

Käynnistyminen

Minulla oli keskiviikkona (21.6) neuvola, jossa huomattiin, että sf mitta oli viikossa hypännyt 4cm. Hoitaja oli hieman huolestuneen oloinen ja soitti synnytysosastolle koon seurantaan ajan. Ja sehän tulikin nopeasti. Seuraavalle aamulle! Itsellä heräsi tietenkin pieni huoli, millainen järkäle siellä onkaan kasvamassa, olenhan koko ajan valittanut, miten jättimäinen mahani onkaan.

Torstaina 22.6 lääkäri teki ultralla kokoarviota, pyöritteli ja käänteli ja mittaili. Ja mittaili uudelleen. Ja uudelleen. Katsoi arviota. 4800g. Ei, ei tämä voi pitää paikkaansa. Soitti toisen lääkärin paikalle. Minä aloin jo oikeasti huolestua, että nyt heti tämä tyyppi ulos yksiöstä. Toinen lääkäri tulikin ja mittaili hetken. 4200-4300g. Suositteli käynnistyksen aloitusta. Hoitaja muistutti, että arvio voi heittää 400-500g suuntaan tai toiseen. Lääkäri laittoi ballongin paikoilleen noin klo 11 ja minut siirrettiin osastolle odottamaan, mitä tapahtuu. Mies lähti kohtiin Neitisen kanssa. Sovittiin, että tulee paikalle, sitten kun hoitaja antaa luvan.

Heti alkaa tapahtua, pientä supistelua ilmassa. Tasaisesti. Vauvasta otetaan sydänkäyrää ja makoilen osastolla odottavaisena. Kipu voimistuu pikkuhiljaa ja muuttaa muotoaan. Välillä on pidempiä taukoja ja välillä lyhyempiä. Klo 16 menen pissille ja poks! Ballonki tipahtaa pois ja samalla lapsivettä valuu paljon (ja paineella!) Mietin hetken, että mitä tapahtuu, poksahtiko vesipallot vai mitä tämä nyt on. Menen huoneeseen ja kutsun hoitajan ja kerron, mitä on tapahtunut. Hän sanoo, että nyt odotellaan käynnistyykö nopeasti, mutta suosittelee kutsumaan miehen paikalle. Sanon, ettei ole kiirettä, ei tunnu, että heti syntyisi.

Välillä supistelee kipeästi ja tuntuu, että homma edistyy. Hoitaja kurkkaa tilannetta ja kertoo totuuden- hidasta. Aamuinen 2cm on muuttunut vain 3cm. Kanavaa jäljellä, mutta lupaa, että kipu ei mene hukkaan.

Mies tulee paikalle ennen seitsemää. Välillä kipu on kamalaa, välillä siedettävään yritän hengittää oikein. Hoitaja tarjoaa panadolia, naurattaa. Se ei auta edes päänsärkyyn. Pyydän tens laitteen, se helpottaa hieman kipuja.

Yhdeksältä illalla huomaan, että tunnen enää vaan tens laitteen sähkön, en supistuksia. Sammutan laitteen ja odotan jatkuuko supistukset. Yöhoitaja tulee töihin ja supistukset ovat taas alkaneet uudelleen. Hän tökkää kipupiikin ja käskee levätä. Tens surisee koko yön selässä. Heräilen vähän väliä supistuksiin ja yritän levätä. Pää on ihan sekaisin kipupiikistä. Mies nukkuu viereisessä sängyssä.

Aamulla soitan kelloa viideltä: sattuu- laitetaan käyrille ja hoitaja lupaa, että aamuvuoro voi tulla katsomaan pääsisikö saliin. Supistukset tulevat todella kipeinä. Soitan kelloa kuudelta, haluan jotain helpotusta. Tarjoaa panadolia tai kipupiikkiä. Pyydän päästä synnytyssaliin. Sieltä tulee hoitaja katsomaan tilannetta. 3,5cm. Kuulemma ei vielä kannata tulla.

Tens hyrrää täysillä ja kävelen ympäri huonetta tuskaisena. Käsketään syödä aamupalaa. Yritän. Ei pysty. Tulee huono olo. Pyydän edelleen päästä saliin. Itken epiä. Itken kipua. Hoitaja sanoo, että pitää olla vähintään 3cm auki, että saan sen. Kanava ei kuulemma edes haittaa, kun ei ole ensisynnyttäjä. Sanon, että olin jo enemmän äsken auki. Hoitaja soittaa saliin ja pääsen sinne- ihanaa!

Saan ilokaasua ja hoitaja tutkii tilanteen salissa. Avautuminen jatkunut ja kanavakin on hävinnyt. Suosittelee, ettei epiduraalia laiteta ihan vielä. Käyrille piirtyy supistuksia noin viiden minuutin välein. Sattuu kamalasti. Pyydän, että saan epin, haluan sen. En kestä supistuksia. Hoitaja aloittaa valmistelun. Noin kymmeneltä lääkäri on paikalla ja laittaa puudutuksen. Taivas aukeaa. Pahin kipu on poissa.

Ei mene kauaa niin tunnen poksahduksen, tuntuu hassulta. Sanon hoitajalle, että meneekö multa taas lapsivesi. Kysyy tuntuuko vettä, liikahdan, joo tuntuu tosiaan! Hyvä, nyt synnytys etenee taas- jälkeenpäin hoitaja sanoi, että hyvä, että ehti laittaa epin ennen veden menoa, olisi varmasti ollut tuskaista sen jälkeen.

Odottelen pöydällä. Noin klo 11 alkaa taas tuntua kipeät supistukset. Hoitaja patistaa vessaan, yritän käydä pissillä, ei mitään, tuntuu, ettei uskalla yhtään ponnistaa, vauvan pää tuntuu liikkuvan. Palaan saliin sängylle. Tuskaisena saan taas ilokaasua ja hoitaja sanoo, että hän antaa porrastetusti epiduraalia lisää, joten seuraava annos on mahdollista antaa vasta puoli 12. Supistukset tihenee ja kovenee.

Vauva syntyy


Hoitaja tarkistaa etenemisen ennen epiduraalin lisäämistä (noin 11:30), noin 7 senttiä auki. Sanoo, että vielä kestää, laitetaan vaan lisää lääkettä. Olen todella tuskainen. Pari kolme supistusta ja lääke on saatu suoneen. Alan valittaa. Painaa, ponnistuttaa, sattuu kamalasti. Hoitaja kysyy, jaksanko odottaa, että lääke vaikuttaa. Ei pysty. Tämä tulee nyt. Hoitaja tarkistaa tilanteen, kokonaan auki. Kello on noin 11:40.

Hoitaja alkaa kasata tavaroita valmiiksi ja sanoo, että saan pikkuhiljaa ponnistaa. Sattuu kamalasti. Hoitaja tulee auttamaan ja neuvomaan. Kutsuu toisen hoitajan paikalle. Tuskaa. 11:50 vauva syntyy. Näytetään, että poika tuli. On hiljaista. Hoitaja soittaa lastenlääkärin paikalle. Hän tulee, vauva alkaa hengittää minuutin ikäisenä itse. Muuttuu siniseksi, kerrotaan, että napanuora oli kaulan ympärillä. Vauva hengittää todella raskaasti. Lääkäri ja Mies lähtevät vauvan kanssa antamaan lapselle lisää happea. Minä jään saliin. Pelottaa.

Hoitaja rauhoittelee, tärisen. Minun pitää vaan odottaa ja olla aloillani. Hoitaja juttelee mukavia. Kehuu synnytystä ja sanoo, että eteni nopeasti. Sanoo, ettei lapsella ole hätää. Odottelen tietoa. Ei kuulu mitään. Laitan miehelle viestin, vastaa, että saa ilmaa paineella, että väri muuttunut normaaliksi. Rauhoitun vähän.

Suoraan omaan yksiöön


Menen heti suihkuun, kun hoitaja on saanut paikat tarkistettua ja istukan irroitettua ym. Jännittää. Tiedän, että nään kohta vauvan. Mies ja lääkäri tulevat huoneeseen, kun olen pukemassa. Menemme katsomaan vauvaa teho-osastolle. Lääkäri sanoo, että kaikki on ihan hyvin, vauva tarvitsee teho-hoitoa, tarvitsee apua hengittämiseen. Pelottaa. Sanotaan, että ei saa ottaa syliin.. itkettää. Pelottaa. Jutellaan, mitä tapahtuu, osa menee ohi. Palataan saliin syömään. Ahdistaa. Puhutaan Miehen kanssa vauvasta. Itkettää.

Minut siirretään osastolle takaisin, palataan miehen kanssa heti vauvan luo. Lääkäri sanoo, että vauva on tosi kipeän oloinen. Keuhkoista pitää ottaa kuva, tulehdusarvot pitää tarkistaa, epäillään, että on niellyt lapsivettä. Sanotaan, että kaikki hyvin, mutta vaatii nyt hoitoa ja lepoa. Itkettää. Pelottaa.

Mies lähtee kotiin, minä käyn omalla osastolla syömässä. Palaan takaisin vauvan luo, tilanne on muuttunut. Vauva hengittää todella raskaasti. Keuhkokuva on paljastanut totuuden. Vauvan keuhkossa on repeämä ja ilmaa on karannut muualle elimistöön, sydämen ja rintalastan taakse (ilmarinta siis). Tämä tekee vauvalle todella kipeää. Annetaan ymmärtää, että paineella annettu ilma on voinut olla syyllinen tai sitten on tullut jo synnytyksessä. Vauvaan ei saa koskea ollenkaan. Hoitajatkin koskettelevat mahdollisimman vähän. Ainoa apu on lepo. Jos ilmaa karkaa vielä lisää, pitää auttaa sitä pois, tehdä jonkin sortin reikä siis.

En osaa iloita syntymästä. Tekee pahaa katsoa, kun toinen kärsii. Hoitajat lohduttelee, ettei tilanne ole niin paha, kuin miltä näyttää.

Seuraavana aamuna (lauantaina) mies ja Neitinen tulevat katsomaan vauvaa. Neitinen toteaa, että vauva on pipi. Ainut ilonpilkahdus näissä päivissä oli Neitisen vierailu. Lääkäri käy aamukierroksella ja toteaa, ettei tilanne ole muuttunut pahempaan, vauva saa happea, hengittää edelleen todella raskaasti eikä vieläkään saa liikutella vauvaa. Lupaillaan, että ehkä päivällä voisi saada vauvan syliin, mutta ei saa silitellä turhia.  Oma olo alkaa kohetua, vaikka vauva ei edelleenkään ole terve. Iltapäivällä saan tosiaan vauvan syliin ja se on rakkautta.

Sunnuntaina aamulla lääkäri tuo taas hyviä uutisia, tulehdusarvo on laskenut paljon, lisähappea menee enää vain nimellisesti ja vauva voi paljon paremmin. Saan käydä hoitamassa vauvaa osastolla niin paljon kuin haluan. Olenkin siellä lähes koko ajan, käyn vaan omalla osastolla syömässä. Teho-osastolla lähinnä istun vauvan "kopin" vieressä ja odotan, milloin syödään tai vaihdetaan vaippaa.

Kotiin


Päivä päivältä Miehenalku voi paremmin, minä kotiudun maanantaina, ettei Neitinen ihan luule, että hänet on unohdettu. Käyn joka päivä vauvan luona. Meille lupaillaan, että keskiviikkona voisi päästä kotiin. Yksitellen pois tippuu niin lisähappi, nenämahaletku, kipulääkkeet, antibiootti, kaikki ylimääräinen.

Hieman ennakoiden vauva saa myös maata sinivalopatjalla. Keltaisuusarvo ei ole noussut liian ylös, mutta on nousussa (koska vauva ei saanut ruokaa ensimmäisinä päivinä ollenkaan, vain nestettä suoraan suoneen). Tulehdusarvo on keskiviikkona jo normaali, eikä keltaisuuskaan enää nouse. Keuhkokuvassa kuitenkin huomataan, että ilmaa on edelleen todella paljon väärässä paikassa, lääkäri ei uskalla kotiuttaa vauvaa. Perjantaina yritetään uudelleen. Onneksi silloin ilma on taas vähentynyt vähän ja pääsemme kotiin.

Kaksi viikkoa siitä ja kävimme uudelleen kuvassa. Se oli puhdas! Rankasta alusta ja kaikista peloista on selvitty. Olemme onnellisesti kotona, terveinä!

6/27/2017

Poika on syntynyt!

Miehenalku syntyi perjantaina 23.6 klo 11:50. Kaikki ei mennyt ihan putkeen ja vauva joutui teho-osastolle. Nyt voidaan jo paremmin eikä enää ole huolta pienokaisen selviämisestä. Tulen kertomaan kuulumisia piakkoin. 💙

6/16/2017

Leikkimökki

Neitisen Ukki osti meille leikkimökin! Nimenomaan meille, minä olen varmaan enemmän täpinöissäni kuin Neitinen.. Odotan innolla, että olisi aikaa suoristaa mökki kunnolla paikoilleen, ja että pääsisin sisustamaan! Oi mitähän ihanaa sinne keksisi!

Leikkimökki sijaitsi hyvin lähellä meitä, mutta se oli todella hankalassa paikassa. Onneksi löytyi sopivan kokenut nosturiautonkuljettaja, joka kävi hakemassa mökin meille. 
Hei me lennetään!

Jipii, siitä se mahtui juuri ja juuri menemään..

Siellä se odottaa leikkijää
Meidän pihamme ei ole suuren suuri nurmikon osalta.. Tonttia on joku reilu 3000 neliötä (onkohan tää oikea yksikkö?), josta melkein puolet on metsää. Noh. Metsä on vähän turha, kun olisi kiva myös nurmikolla potkia palloa ym, joten halusin mökin metsän keskelle. Puut rajoittivat vähän sijoitusta, olisin halunnut mökin vielä taaemmas, mutta se ei olisi onnistunut. Toisaalta, ihan hyvä, onhapan lapset lähempänä taloa, kauempana tietä (metsän reunassa menee kävelytie ja autotie).

Siellä se odottaa, mitähän sitä keksisi.. 

Ja tämä Miehenalku ei synny ikinä! Kävimme jo kerran viikko sitten synnytysosastolla hirveiden mahakipujen takia.. Noh, ne loppuivat. Eivät siis olleet varsinaisia supistuksia, maha oli kovana viisi minuuttia putkeen ja parin minuutin tauko ja uudelleen. Kätilö rohkaisevasti sanoi puhelimessa, että soittakaa matkalta ambulanssi, jos ette ehdi. Hyvin ehdittiin ja tultiin ehjänä muutaman tunnin päästä kotiin.. Sen verran käynnistä oli hyötyä, että tehtiin kokoarvio- 3800g! Järkytys. Sain sitten ajan koon seurantaan 30.6. Toivottavasti syntyy ennen sitä..

Neuvolassa katsottiin vielä tällä viikolla kokoa, että oikeestikko, ja joo, nyt näytti että olis sen 3995g (viikko väliä tuohon aiemmpaan) ja lupasi, että ensi viikolla katsotaan vielä ja laitetaan lähete käynnistykseen jo aiemmin, jos ei ala näkyä.. Käski kokeilla kaikkia ässiä ja akupunkiota ja liikkumista ja kaikkea. No. Sattuu, muttei mitään tapahdu.. Jospa tämä tästä..

Syy hiljaiseloon on siis tässä- olen tuskainen. Väsynyt ja tuskainen. 

6/15/2017

Toukokuun Bette Box arvostelu





Boxi yleisesti

Teemana oli Upeaa kosmetiikkaa kesän alkuun- no eihän nyt Toukokuussa tainnut olla yhtään kesäistä päivää, mutta siitä ei voi Betteä syyttää..

Jokaiseen boxiin oli pakattu Lumenen kulmageeli, Ultrasunin aurinkosuojavoide, RFSU:n intim shave ja cooling balm sekä TRÈSemmén shampoo ja hoitoaine, minun boxistani löytyi näiden lisäksi Alternan viimeistelyvoide, Avènen tolèrance emulsio sekä Schwarzkopfin fresh it up kuivashampoo. Extrana boxissa oli 2 Ob:n pikkuhousunsuojaa sekä Salus Detox BIO -puhdistusjuoma.

Sain myös ensimmäistä kertaa pitkäaikaistilaajan edun- Lumenen Valo Glow kosteusvoiteen.

Kaikenkaikkiaan tuotteita oli mukavasti, matka/näyte koot eivät haittaa minua yhtään. Huonoa oli, että paketista löytyi peräti kolme kasvorasvaksi luokiteltavaa tuotetta! Parasta oli Alternan hiustenhoitotuote.


Nordic Chic Kulmageeli -Lumene

"Pitkäkestoinen muotoilugeeli antaa kaikkein luonnollisimman ilmeen kulmille. Helposti levittyvä väritön sävy sopii kaikille."

Perus mukava tuote, pitää kulmakarvat paikoillaan. Käytän tuotteen, mutten varmaan ostaisi uutta.


Face Spf 30 -Ultrasun

"Tehokkaasti UVA-, UVB- sekä infrapuna-A -säteiltä suojaava aurinkosuojavoide kasvoille (SPF30). Antioksidantteja sisältävä voide palauttaa ihon kosteustasapainon sekä vähentää auringon säteilyn aiheuttamia ikääntymisen merkkejä (juonteita, ryppyjä, suurentuneita huokosia). Ihanteellinen erittäin herkälle iholle. Hajusteeton, säilöntäaineeton ja vedenkestävä. Sopii erinomaisen imeytyvyytensä ansiosta meikin alla käytettäväksi."

Aurinkoisia kelejä odotellessa.. Mutta tosiaan levittyi hyvin meikin alle. Ok tuote. En käytä erillisiä aurinkosuojavoiteita normaalisti.

Intim Easy Shave -RFSU

"Hellävarainen Intim Easy Shave Gel on läpinäkyvä geeli, joka ei vaahtoa - näet helposti mistä ajat. Geelillä on juuri oikea pH-arvo, ja sen luisto-ominaisuudet tekevät sheivauksesta helppoa ja hellävaraista."

Peukku ylös.

Intim Cooling Balm -RFSU

"Intim Cooling Balm on mieto after shave -tuote, joka vähentää ihoärsytystä ja punaisten pilkkujen muodostumista. Viilentävää geeliä levitetään aina sheivauksen jälkeen. Voit käyttää tuotetta jokaisella sheivauskerralla."

Viilentää tosiaan! Mukava tuote.


Keratin Smooth Shampoo+Conditioner -TRESemmé

"Naisille, jotka haaveilevat pörröttömistä, sileistä hiuksista, jotka näyttävät luonnollisilta. TRESemmé vastaa trendeihin ja ratkaisee pörröongelman lanseeraamalla uudistuneen ja laadukkaamman koostumuksen sisältämän Keratin Smooth tuotesarjan, joka sisältää Marula öljyä ja keratiinia."

Tätä olen käyttänyt joskus aiemminkin. Ok.


Caviar CC Cream- Alterna

"Hiuksia hoitava CC eli “Complete Correction” viimeistelyvoide, joka hoitaa hiusta 10:llä eri tavalla. Kosteuttaa, antaa kiiltoa, siloittaa, vahvistaa, estää katkeilemista ja pehmentää. Antaa UV-suojan, lämpösuojan, käsiteltävyyttä sekä kevyttä pitoa hiuksille."

Tämä on ihana! Hiukst tuntuvat todellakin paremmalta, kun vähän sipaisee pesun jälkeen. Nautinto harjata vaurioituneet hiukste.

Tolérance Cream/Emulsion -Avène

"Avène Tolérance on kosteuttava ja rauhoittava voide ihon päivittäiseen hoitoon. Voide soveltuu myös herkälle ja jopa allergiselle iholle - tuotteilla on Allergia- ja astmaliiton Allergiatunnus. Miellyttävä koostumus, joka sulautuu ihoon kosteuttaen ja tukien ihon luonnollista rakennetta."

Veikkaan, että juuri tämä rasva kuivatti ihoani.. Tuommoisesta pienestä määrästäkin, mikä paketissa tuli. Ei sovellu minulle.

Fresh it Up Kuivashampoo -Schwarzkopf Got2b

"Got2b Fresh it Up kuivashampoo raikastaa pesujen välissä. Antaa rakennetta ja tekee hiuksista helpommin käsiteltävät. Raikas tuoksu, joka kestää koko päivän."

Ei edelleenkään sellainen kuivashampoo, jota rakastaisin. Jossain luin, että tämän pitäisi soveltua myös tummille hiuksille- pah- sanon minä.

Valo Glow Reveal Kosteusvoide -Lumene

"Pohjoisen valo on tämän hellävaraisen kosteusvoiteen ytimessä."

Tässä toinen rasva, joka selvästi kuivatti ihoani vielä lisää. Ei jatkoon. 

6/02/2017

Ai mitä on mielessä? +valkosuklaa-sitrus keksi ohje

No synnytys! Josko tämä tässä kuussa haluaisi tulla ulos.. Laskettuun aikaan noin neljä viikkoa, viime viikolla oli parina yönä kipeitä supistuksia harvakseeltaan, mutta useamman tunnin ajan. Ei Neitistä odottaessa ollut sellaisia. Ajattelin taas, että joko nyt, ei kait oikeesti vielä. No ei onneksi vielä, mutta nämä supistukset olivat kyllä laskeneet vauvan pään alas, mutteivät olleet kuitenkaan vielä kiinnittäneet päätä lähtökuoppiin. En enää muista, miten pitkään tästä meni Neitisen kanssa synnytykseen.

Neuvolasta muuten, minun paino oli laskenut hurjat sata grammaa- oothan sinä syönyt ihan normaalisti- kysely alkoi. Jotenkin huvittavaa, kun toisille, jotka eivät oikeasti ole mitään XL kokoa, tunnutaan valitettavan, jos paino nousee yhtään, mutta ei meidän neuvolassa. Minun paino on noussut paljon, yli kymmenen (melkein kaksikymmentä) kiloa tämän raskauden aikana, joten ei ehkä haittaa tuo sadan gramman lasku. Miehenalku oli kuitenkin muuttanut asentoa niin, että SF-mitta näytti neuvolatädin mielestä kovin pieneltä. Kuitenkin lähes käyrällään pysyi.

Että näissä tunnelmissa odotellaan. Joko joko joko. Millonkahan. Tuliskohan se ens viikolla? Tai sitä seuraavalla? Vai kk päästä? Vai mennäänkö ryminällä heinäkuulle?


Tähän väliin kuitenkin yksi keksi ohje.

Valkosuklaa-sitrus keksit

125g voita (pehmeää)
1dl fariinisokeria
1dl sokeria
1 muna
1rkl vaniljasokeria
2rkl sitruunamehua
3dl vehnäjauhoja (jos tosi löysää taikinaa lisää vielä puoli desiä)
½tl soodaa
1/4tl suolaa
150g valkosuklaahippuja

pinnalle sokeria

Vatkaa rasva ja sokerit vaahdoksi. Lisää muna voimakkaasti vatkaten. Lisää taikinaan mehu ja sotketut kuivat aineet. Lisää lopuksi valkosuklaa ja sekoita. Nostele taikinasta pieniä kekoja leivinpaperoidulle pellille (itse tein isoja keksejä 24 kpl, kahdella pellillä, osa levisi yhteen). Keksit leviävät paljon! Lisää päälle hieman sokeria. Paista 175 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.








5/24/2017

Kuulumisia + valkosulkaa-lime juustokakku ohje

Väsyttää! Laiskottaa! Nyt ei huvita! Sohvalla on kiva olla. Mites se meni, että ennen h-hetkeä keho haluaa levätä ja kerätä voimia, toivottavasti tämä tarkoittaa sitä. Illalla ei meinaa tämän laiskotuksen jälkeen saada unen päästä kiinni ja aamulla tekisi mieli herätä jo ennen kuutta. Onneksi on Neitinen, joka pakottaa nukkumaan vähän pidempään. (Nyt siis parina yönä ollaan kipitetty taas viereen neljän ja kuuden välillä, minusta se on jotenkin aivan ihanaa!)


Kukkapenkki, vielä vähän raakile. 

Tietysti tämä laiskotus saattaa myös johtua siitä, että ulkona paistaa aurinko ja pihahommat ovat alkaneet. Ollaan haravoitu Miehen kanssa yhdessä koko piha ja kukkapenkin punkaminen on aloitettu. Vielä kun saisi luvan istuttaa kaikki kukat ilman hallan pelkoa ulos! Tämä pieni punkaminen onkin sitten heti purkautunut järkyttävänä väsymyksenä (ja turvotuksena). Onneksi tätä odotusta ei pitäisi olla enää paljon jäljellä. Eilen alkoi virallisesti äitiysloma! Laskettuaika olisi siis 29.6.

Neitinen urheilemassa tennishallilla
 Neitinen pääsi tutustumaan uuteen paikkaan, Mies meni kaverinsa kanssa pelaamaan sulkapalloa tennishallille ja mehän tytöt lähdettiin kerrankin mukaan! Ja ai sitä riemun määrää. Minähän istuin lähestulkoon koko ajan lattialla ja heittelin tennispalloja ympäriinsä ja Neitinen niitä innolla juoksi hakemaan. Lopuksi pallot siivottiin kärriin, ihan yhdessä! Neitinen nautti tästä leikistä niin paljon, että sinne täytyy päästä uudelleen!

Pika-pitsaa
 Miehen ollessa töissä eräänä iltana hormonit halusivat pitsaa. Nyt heti. Tällä sekunnilla. Neitisellä oli juuri ruoka aika, joten mihinkään kauppaan ei voinut lähteä. Teinkin pika pitsapohjan leivinjauheella (Olisko ollut 3dl vettä, 2tl leivinjauhetta, ½tl suolaa ja jauhoja sopivasti), päälle ketsuppia, pakaste paprikaa, ananasta, jalopenoja ja juustoraastetta. Nam! Neitinen söi iltapalaksi ison palan ja vielä olisi pitänyt lisää saada (söi siis saman verran kuin minä-järkytys).

Leikkimässä


Neitinen on nyt alkanut viihtymään ulkona, viime kesänä ruoho oli ihan hyi- kamalaa- älä laita minua tähän. Lumi oli ihan yhtä kamalaa alkutalvesta. Mutta nyt. Ei malteta pukea vaatteita, vähän itkettää ja kitisyttää, kun haluaisin jo mennä! Myös sisälle tulo on välillä yhtä kamalaa. Mutta onpa itsestä ihanaa, kun ulkona saa olla! Hiekkalaatikon reunalla istuminenkin piristää huomattavasti, vaikka omassa pihassaan ei muita ihmisiä näekään. Ja myös tämä istuminen aiheuttaa väsymystä.  


"Et kyllä ota kuvaa, se on niin ruma!"

Mies teki toisen kerran elämässään kakkua. Viimeksi vuosi sitten äitienpäiväksi sekin. Nyt kokeiluun pääsi lime-valkosuklaa kakku, olipas se ihanaa! Ulkonäkö oli miehestä sen verran kamala, ettei kuvaa olisi saanut ottaa, eikä ainakaan kellekään näyttää. Minusta tämä hänen leipomisensa oli vain jotain niin suloista katsottavaa, hieman hermo kireällä, huonolla ohjeella, väärillä välineillä ja vielä että katson vieressä ja neuvon, ennen kuin menee vikaan. Noh, hengissä selvittiin ja Mieskin oli rennompi, kun tuli illalla töistä kotiin. :)

Lime-valkosuklaa juustokakku

Pohja:
150g digestive keksejä
75g sulatettua voita

Täyte: (Huom, tästä tulee todella ohut kakku, itse tekisin täytteen tuplana tai jopa triplana jos paljon syöjiä!)
2,5dl vispikermaa
200g maustamatonta tuorejuustoa
120g valkosuklaata sulatettuna
1 limen raastettu kuori 
limen mehu (+lisää mehua, jos tulee vähän)
4 liivatelehteä

Kiille: (tämänkin tekisin isompana annoksena, puolitoista/kaksi kertaa)
3dl sitruuna-lime mehua (esim Juissi)
1½dl hyytelösokeria
(vihreää väriainetta)

Tee ensin pohja. Murskaa keksit ja lisää joukkoon sulatettu voi. Taputtele leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuokan pohjalle ja laita jääkaappiin. 

Tee täyte. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota kerma ja lisää siihen sulatettu suklaa, tuorejuusto ja limen kuori. Kuumenna mehu (noin puoli desiä nestettä) kiehuvaksi ja lisää liotetut liivatteet joukkoon. Sotke hyvin täytteen joukkoon. Kaada täyte pohjan päälle ja laita jääkaappiin.

Tee kiille. Katso ohje valitsemastasi hyytelösokerista. Anna sen hieman jäähtyä ennen kakulle kaatamista. (Kaada kiille lusikan kautta, niin kakkun ei tule reikää). Anna hyytyä mieluiten yön yli (maku tasoittuu) tai useampi tunti.




5/09/2017

Tuttinauhat

Tuttinauhat valmiina
Tässä kuva näistäkin valmiina! Ompelukone oli sen aikaa esillä, että sain lopultakin tehtyä valmiiksi. Vähän ne mutkuilee, mutta varmasti käyttäjä on sen sorttinen, etteivät pysy aloillaan.. Itse pidän lopputuloksesta valtavasti, ihania! Eikä varmasti tule samanlaisia vastaan- jos se nyt on hyvä puoli.

Tarvikkeet olen tilannut aikoinaan täältä. Pitäis tilata lisää, sais tehdä myös kavereille lahjoiksi.
Omasta mielestä muuten nuo tavalliset tuttirenkaat on parempia, kuin nuo massiiviset (oikealla). Tuosta perus renkaasta tutti ei tipu niin helposti vahingossa, se ei ainakaan jää mihinkään kiinni. Klipseistä tilaisin nyt metallisia versioita, maali kuluu pois käytössä ja sen jälkeen ovat siivottoman näköisiä.

Muuten täällä on väsynyt meininki. Ilmeisesti käytin kaiken energian viime viikolla..